Seitsemäs pohde: dinosauruksia ja imaginaationpentuja

Tervehdyksemme jälleen teille, ihmislapset. Jälleen jatkamme kollaboratiivisen pohteen parissa, mi Facebookin syövereis' sattuihe syntymään! Tällä kertaa olikin aiheenamme metaforain maailma, minkä esiintoi engelsmanni pahimmasta päästä päivänsä kulkua kerratessaan:

Petri Jones: Kirjoitin metaforia käsittelevään esseeseeni kevyehköä kritiikkiä siitä, että metaforateemat (mitähän nämä ovat oikeasti suomeksi, "metaphor themes" on se, mitä tarkoitan) vaativat ymmärrettävyytensä takaamiseksi kapitalistisen maailmankuvan omaksumisen. Vrt. vaikka "height is good", josta johdetaan kaikki vaikkapa pörssikursseista puhuttaessa käytettävät "the exchange rates are rising" -tyyppiset metaforat.

Eikä tok' ollut kontekstitta virkottu tämä lausahdus, vaikka jälkeenpäin vasta kontekstoimaan virkkomaansa ryhtyi:

Petri Jones: Tämä tuli jostain kommentista siis juuri mieleeni, mutta unohdin jo mistä.

Petri Jones: Tuosta "mitä tuhlausta" se oli. Koska siinä käytetään juuri tällaista metaforateemaa. Eli sellaista, jossa kaikella on arvonsa, jolloin vaikkapa informaatioreservejä voi tuhlata.

Viittaus tuo, viimeisen kommentin lainausmerkeissä ilmaistu sanapari, kertoi aiemmin keskustelun alla olleista dinosauruksista, joista lukiessaan akkumuloitunutta informaatioreserviään oli Rintalan poika ensi kertaa pääsemässä "hyötykäyttöön" saattamaan. Tähän eräskin nais kommentoi juurikin sanaparin "mitä tuhlausta" sisältävän kommentin kera.

Niinpä sitten kävihe, että seuraavanlainen aatos nousi esille keskustelun virrasta, tuosta pauhaavan kosken kaltaisesta:

Jukka J. Rintala: Hakisinko jotain kaupasta?

Ei hakenut kaupasta, eipä totisesti, vaan tämän mietelmän kirjoitantahan ryhtyi. Siitäpä jatkoi mainittu taho pohtien mahdollisuutta ostaa talvi-illan viihdykettä käyttäen yleistä ja laajalle levinnyttä ilmaisua:

Jukka J. Rintala: Ehkäpä pitkästä aikaa Dumle-singulaareja.

Jukka J. Rintala Dumle-singulaareista ihmiskunta kollektiivisesti puhuu, yleisen ja vanhan perinteen mukaan.

Niin lausui hän, objektiivisen totuuden sanan. Siihenpä totesi toinen, kantansa esiintuoden:

Petri Jones: Sellaisten olemassaolo on vain mielikuvituksesi tuotetta.

Vaan eipä sekuntikaan ehtinyt paeta nykyhetkeä ajan virrassa, kun jo ajatus mielessänsä heräs'.

Petri Jones ‎"Mielikuvituksen tuote".

Petri Jones Ei mielikuvitus tuota.

Siihenpä totesi vastapooli:

Jukka J. Rintala Miksi ei voisi mielikuvitusta ajatella produsiiviseksi konstruktioksi?

Jukka J. Rintala Produktiiviseksi?

Syvempään pohdintaan inspiroi tuo kysymys, mi grammatiikan muusan kynästä päivänvaloon valkeni.

Petri Jones Voi ajatella. Mutta "tuote"-sanalla on ikävä konnotaatio. En haluaisi ajatuksiain tuotteistaa.

Siinäpä vallan kapitalismikriittinen huomio oli, ja siihen yhtyi kiihkeästi kuomansa:

Jukka J. Rintala Totisesti, totisesti.

Siitäpä jatkoivat ottaen esille vaihtoehtoisia ilmaisun tapoja. Henkisesti rikkaampia. Ikään kuin katselisivat haaveillen maailmaa, joka on ohittanut tämän ihmiskunnan historian vaiheen, jossa kaikkea tuottavuuden, voiton ja hyödyn näkökulmasta tarkastellaan.

Jukka J. Rintala Imaginaationi lapsukainen.

Jukka J. Rintala Ehdotan tuota otettavaksi käsitteen "mielikuvituksen tuote" tilalle.

Petri Jones Mielikuvitukseni kissanpentu.

Jukka J. Rintala Imaginaationpentu.

Sitten jo jonninjoutavaan paskaan diskussio kääntyikin.

Millaista ilmaisua sinä käyttäisit? Pitäydytkö vanhoissa ja totutuissa kielellisissä ilmauksissa, vai tavoitteletko uutta - kieltä kehittäen? Millaisen vaihtoehtoisen tavan sinun mielikuvituksesi tuottaisi? ;)

Seuraava pohteemme käsitteleekin sitten jo aivan eri aihetta. Siihen asti: pankaa mielenne raskaiksi!